LilaRahikka

Ajankäyttö ja 'carpe diem

Ihmiset käyttävät aikaansa monin eritavoin. Yleensä arkipäivät menevät koulun tai töiden merkeissä, iltapäivät taas kotona, harrastuksissa tai muussa toiminnassa. Toiset ovat suunnitelleet ja luoneet kaikille asioille omat aikataulunsa ja ovat tarkkoja siitä, mihin aikansa käyttävät. Toiset taas ottavat hieman rennommin sen suuremmin ajasta murehtimatta.

Nykyihminen on niin sanotusti kellon ja ajan orja. Esimerkiksi sovimme tapaamisia tietylle päivälle ja tietylle kellonajalle. Tiedämme mihin aikaan lähtee juna tai lentokone ja mihin aikaa herätä aamulla. Ilman ajantajua ei tässä sivistyneessä maailmassa pärjäisi ollenkaan. Liekö ihminen koskaan ollut täysin ajaton? Tuskinpa kun ajattelemme ihmistä jo kivikauden aikaan, jolloin auringon nousu ja lasku loivat käsityksen ajasta. Maya intiaanit taas kirjoittivat oman kalenterinsa, joka jatkui aina vuoteen 2012 saakka.

Historiassa ihmiset suunnittelivat ajankäyttönsä siis pääosin auringon nousun ja laskun välille. Syksy ja puiden kellastuvat lehdet kertoivat jo keskiajan ihmisille, että on aika korjata sato pelloilta ja valmistua talveen. Päivärytmeihin kuului töitä ja viikonloput olivat jo silloin pääosin vapaita.

Moni meistä pitääkin ajankulua itsestään selvyytenä emmekä aina huomaa tuntien, päivien tai edes viikkojen kulumista. Voimme vaikuttaa hyvin paljon etenkin vapaa-aikamme käyttämiseen: Istummeko sohvalla katsellen elokuvia vai tekisimmekö sittenkin jotain hyödyllisempää? Tai näkisimmekö kavereita oikeasti sen sijaan, että istumme monta tuntia päivässä juttelemassa netissä samalla kun ajatuksemme harhailevat jossain muualla?

Latinankielinen sanonta ’carpe diem’ kehottaa elämään hetkessä. Menneisyyden tai tulevaisuuden miettimisen ja murehtimisen aikana olemme todennäköisesti kävelleet monien mielenkiintoisten ihmisten ohi, jättäneet huomaamatta kuinka hyvältä capuccino kahvilassa maistui tai mitä tuttumme kertoikaan aamulla. Sanonnasta on tullut yksi maailman lainatuimmista eikä todellakaan suotta!

On fiksua pysähtyä miettimään omaa ajankäyttöä ja miettiä sitä, että pystyisikö ja kannattaisiko jotain kohtaa muuttaa? Esim. kavereiden näkemisestä oikeasti facebookin sijaan on huomattavasti enemmän hyötyä: Saatamme tavata samalla myös uusia ihmisiä, saamme liikuntaa jos kaverin kanssa lähtee vaikka lenkille ja ennen kaikkea näemme toistemme ilmeet ja eleet, joita onkin mahdoton havainnollistaa pelkässä internetissä käytävässä keskustelussa. Kuulemme äänen ja sen erilaiset painotukset ruudulla olevan tekstin sijaan.

Moni meistä on töissä ja/tai opintojen parissa, jolloin joudumme kellottamaan herätyksen, koulu -tai työtehtävien tekemisen, ruokailun ja mahdollisesti myös lastenhoidon. Päivärytmien tulisi olla mahdollisimman selkeät, jotta kaikki velvollisuudet tulisivat hoidettua. Myös vapaa-ajalla on merkitystä: ilman lepoa ja mielekästä tekemistä ei kukaan jaksa pitkälle. Lopputuloksena olisi vain burnout eli loppuun palaminen. Hetkessä eläminen on tärkeää, jotteivat ajatukset harhaile työtehtävissä vapaa-ajalla, vaan pystyisimme nauttimaan täysin vaikka mielekkäästä lenkistä luonnon keskellä taI valokuvaushetkestä merenrannalla.

Liiallinen aikatauluttaminen ei ole suositeltavaa, sillä asioilla on tapana muuttua ja pieni spontaanius tuo elämään jännitystä. Joskus kuitenkin kannattaa pohtia kunnolla kysymystä – Voisitko juuri sinä käyttää aikasi paremmin ja mielekkäämmin? Voisitko juuri sinä elää hieman enemmän hetkessä?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset